Tiina - Sillä Silmukalla

Minä olen Tiina, 40+ äiti ja kädentaitaja, haaveilija ja villasukkien rakastaja. Neulon, leivon, virkkaan ja kehrään sekä teen kaikkea muuta mukavaa kädentaitoihin liittyen. Itsetehden, innostuen, onnistuen, pää pilvissä haaveillen ja jalat tukevasti maassa.

3.3.2013

Päivänkehrän ulko-ovi ja kuisti

Nukkekoti Päivänkehrän ulko-ovi valmistui jo ajat sitten.

Aluksi tein rungon 6mm paksusta balsasta jonka päälystin jäätelötikuilla ja kahvitikuilla molemmin puolin. Tällätavoin sain tarpeeksi paksuutta oveen, nimittäin etuseinän paksuus on 8mm.
Ulkopuolella on ruutukuvio ja paksummat ikkunan karmit. 



Ovenkahva valmistui rautalangasta, lötköstä muoviputkesta ja eyletistä. Kahva on oven läpi ja toimii ihan oikeasti ylös-alas liikkeellä.



Sisäpuolella siis eteisessä 'laudat' on 45 asteen kulmassa ja ikkunan karmit on lättänät. Myös vihreä ikkunan lasi on harkittu, samaa lasiahan löytyy jo mummonhuoneen parvekkeen ovista. 'Lasi' on pakkausmuovia ja klähmänen lasi on spriiliukoista tussia. Juuri sopivan likaisen ja homeisen näkoinen, hyvä.




Aikaa kului ja ulko-oven ympäristökin alkoi hahmottua haluttuun muotoonsa. 
Portaat valmistuivat pitkän suunnittelun tuloksena jokapuolelle käveltäviksi. Oikeassa elämässähän tuollainen miniyläporras olisi huono, koska ei voisi avata ovea putoamatta, mutta tässä minikoossa vahinko ei liene niin järkyttävä.




Portaiden jälkeen ovi sai koristuksekseen kranssin ja siitä alkoi katoksen, katon ja tukipuiden suunnittelu, arvatenkin tässä kului tuhottomasti aikaa. Luomisen tuskaa.


Katokseksi valikoitui  tämä muoto melkoisen helposti. Katon materiaali on maalattua munakennoa ja tämä tulee olemaan koko talon kattomateriaali, kunhan saan kerättyä tarpeeksi kennoa... eli ei valmistu ihan lähiaikoina.



Tukipuut muotoutuivat vinoiksi, että tuosta pääsee kävelemään edes vaivalloisesti, pylväät olisivat tukkineet koko aukon. Toisessa tukipuussa on koukku kasvia varten, joka on luonnollisestikin vielä tekemättä.



Katoksen sisäpinnalle maalasin pilvitaivaan. Sitä sadun- ja taian omaisuutta, pientä mystisyyttä jota on pikkuripauksina talossa ja lisää tulee kunhan valmistuu.
Oven yläpuolelle on tulossa pyöreä ulkovalo jos/kun sellaisen jostain löydän, joskus.



Hyvä siitä vielä tulee, sitten kun jaksan tehdä. Onneksi ei ole kiire mihinkään, olkoon kesken niin kauan kun on, vai mitä?

Mukavaa lumista sunnuntaita vaan kaikille!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kivoista viesteistä.