Minä leivon leipää.
Yritän tehdä sitä mahdollisimman paljon itse.
Koska
- se maistuu taivaalliselta
- se on puhdasta
- usein se on myös hiivatonta
Hyviä puolia olisi vaikka millä mitalla, mutta tuossa kolme.
Leivän leipominen on oikeastaan aika helppoa ja mutkatonta.
Aineet ovat yksinkertaiset, vettä, jauhoja, suolaa, (hiivaa).
Jauhosekoitus on usein vehnä+ruis sekä niiden eri muodot että sekoitussuhteet.
Jauhot hankin suoraan myllyltä.
Taikinaa ei tarvitse sen kummemmin palleroida, koska aika tekee sille ihmeitä.
Joskus kohotan leivän bambuisessa kohotuskorissa
ja joskus liinan alla.
Vähän fiilispohjalta sekin.
Jääkaapissa majailee purkillinen tuoretta ruisjuurta. Itsetehtyä sekin.
Juurella tehtäessä leivän valmistus ottaa vielä enemmän aikaa, 2 päivää. Se on sen arvoista, todella.
Henkilökohtaisesti ruisleivän tuoksu kiidättää minut hetkessä lapsuuteen,
mummolaan, jossa leivottiin aina paljon leipää.
Leivät paistan vuolukivilevyjen päällä kovalla lämmöllä.
Sanon vaan, että kuoressa se leivän maun salaisuus piilee.
Kuviot leivän pinnalle syntyvät juuri ennen uuniin laittoa. Fiilispohjalta.
Teetkö sinä leipää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kivoista viesteistä.