Hyvästä leivästä menee sanattomaksi,
hymähtelee vaan suupielet ylöspäin.
Good bread makes you speechless.
Olen leiponut leipää jo pitkään, milloin mitenkin.
Itse tekemäni hapanjuuren pakastin talteen varmaan vuosi tai puolitoista sitten.
Epäilin juuren kuolleen, mutta huoli oli turha.
Juuren herättelyyn kului kuitenkin melkein viikko ja sillävälin syntyi tämä mahtava paahtoleipä.
Ihan täydellinen, iso ja muhkea. Paahdettuna täydellinen.
Olen saanut lahjaksi tämän Martin Johanssonin Juurevaa leipää-kirjan.
Tämä on oivallinen apuväline niille, jotka haaveilevat hyvästä leivästä.
Heppu on sen verran taitava kaveri, että kirja sisältää hyviä vinkkejä yksi toisensa perään.
Lisäksi youtubesta löytyy hänen mahtavia leivontavinkkejään. Suosittelen.
Viimekesänä hankin pari kohotuskoria.
Voi pojat, että oli hyvä hankinta. Leipäkirjassa mainitaan myös näistä.
No niin,
sain ruisjuureni siis heräämään.
Leivoin neljä pientä limppua ruisjuuren ja vehnäjauhojen avulla täysin ilman hiivaa.
Maku on hapan ja viehättävä. Leivän purutuntuma on pehmeän napakka.
Ruisjuuren herättyä mieleeni hiipi ajatus vehnäjuuresta.
Edellisellä kerralla yritin ja epäonnistuin.
Tälläkertaa vehnäjuuri onnistui täydellisesti.
En ole koskaan ennen leiponut vehnäjuurella, joten
arvatkaa kuinka jännää oli?
Kohotin vehnätaikinaa varovasti leivontaämpärissäni
ja kohotuskorissa ja toivoin isoja reikiä.
Hypin melkein kattoon,kun leikkasin leivän.
Reikiä, paljon, isoja!!!!
HURRAA!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kivoista viesteistä.