Minä olen Tiina, 40+ äiti ja kädentaitaja, haaveilija ja villasukkien rakastaja.
Neulon, leivon, virkkaan ja kehrään sekä teen kaikkea muuta mukavaa kädentaitoihin liittyen.
Itsetehden, innostuen, onnistuen, pää pilvissä haaveillen ja jalat tukevasti maassa.
Tämän langan valitsin puhtaasti värin perusteella, niin hieno ruosteen oranssi.
Neuletuntuma on melko mukava ja neulejälki sileää. Jämäkkää lankaa, sanoisin.
Lanka ~ Yarn:
Drops Cotton Merino
50% villa (wool)
50% puuvilla (cotton)
Puikot (Needle/hook): 4mm (US6/G6)
10cmx10cm: 21s (sts) x 28krs (rows)
50g (1.8 oz) ~ 110m (120yds) I choose this yarn because the colour is so wonderfull. It feels pretty nice and smooth.
Syysloma on ollut kerrassaan ihana. Touhun täyteisiä leppoisia päiviä.
Mukavia metsäretkiä. Paljon ajatuksia blogista.
Autumn holiday has been so wonderfull. Peacefull lovely days.
We have visited in forest many times. Many thoughts about this blog too.
Olen pohtinut paljon tämän blogin kommenttien puutetta ja vierailijoita.
Rekisteröityneitä lukijoita on ilahduttavan paljon. Kävijöitä on blogin tilastojen mukaan jonkin verran päivä/viikko/kuukausi-tasolla.
Hiljaisia lukijoita tai hakukoneiden robotteja, en tiedä.
Ajatukset tietysti harhailee omien kirjoitusten parissa. Onko mun tekstit ja kuvat oikeasti mielenkiintoisia, tykätäänkö mun blogista.
Kirjoitan mun elämästä, arjen askareista, käsitöistä ja millon mistäkin. Riittääkö se? Pakko riittää, tämmönen mä olen.
Kiinnostaako ketään se-tuhannes-villasukkapostaus tai sadas-männyn-kaarna-kuva.
En tiedä.
Ehkä lukija ajattelee ettei viitsi sanoa edes kulunutta lausetta ´ihan kiva´, mitä sekin muka oikeasti tarkoittaa.
On kai helpompi painaa tykkää nappia instassa tai facessa.
Tai mitä blogin kirjoittaja ajattelee niistä ihan-kiva-kommenteista? Tai mitä minusta ajatellaan kommentoijana? Vai olisiko siltikin parempi olla hiljaa?
Olen itse päättänyt kommentoida ihan jokaista blogia joissa käyn. Siitä tulee itselle hyvä olo. Välillä en kirjoita muuta, kun sen ihan-kiva-kommentin ja painan tykkää nappia, jos sellainen on.
Henkilökohtaisesti ajattelen, että kommentit ovat blogikirjoittamisen suola.
Kommentin voima on uskomaton. Sitä ei voi sanoin kuvailla miltä se mukava kommentti tuntuu.
[Joku on huomannut mun blogikirjoituksen ja tykkää siitä, wau, henkinen voltti ja riemunkiljahdukset.]
Olen niin iloinen ihan jokaisesta kommentista.
Olen niin iloinen ihan jokaisesta oikeasta kävijästä.
Novitan Aava-langasta syntyi tämä muhkea tuubihuivi. Ajattelin neuloessa, että näinköhän toimii ja tosiaankin lanka arvelutti. Turhaan, koska huivista tuli mitä ihanin ja pehmoisin.
Halusin huiviin vähän väriä, joten noin puolet on neulottu kauniin vaaleanpunaisen sävyllä. Mukavan lisän huiviin antaa vielä 4o.4n. pintaneule ja langan hohde. Huivissa on reilusti leveyttä ja pituus on justiin kaksi-kertaa-kaulan-ympäri-lenkki.
Lanka: Novita Aava, 1 kerä harmaata ja vajaa1 kerä vaaleanpunaista
Me asutaan maalla tai oikeastaan taajamassa, mutta kuitenkin ihan maalla. Täällä vuodenajan vaihtelut huomaa jotenkin selvemmin, kun keskikaupungin ihmisvilinässä. Minusta ainakin tuntuu siltä.
Luonto vaihtaa väriä kirjavaksi tilkkutäkiksi. Pellot notkuvat kypsää satoa ja leikkuupuimuri hyrrää tyytyväisenä.
Ilma on kirpeä ja saa posket punottamaan hetkessä. Parasta.
Metsässä on hyvä, sohvalla peiton alla on myös hyvä.
Pikkuiselle postimerkin kokoiselle takapihalle on kovin vaikea järjestää kasvimaata. Ei onnistu suuri eikä oikein pienikään, joten paras ratkasu lienee meidän tapauksessa ruukku/astia-puutarha.
Tämä on vielä tosi vaiheessa, mutta on toki jotain jo tehtykin. Altakastelevaan parvekelaatikkoon olen kylvänyt kahta laatua salaattia. Parin viikon päästä uusi kylvö, jotta sato on jatkuvaa. Isossa saviruukussa kasvaa lehtikaali. Tarkoituksena on vielä hommata tomaatin taimi, yrttejä jne... katsotaan...
Tein tänään ensimmäistä kertaa Hollandaisekastiketta, nami. Eikä ollut vaikeaa ollenkaan.
Hollandaisekastike
(ohje kopioitu k-ruoka sivustolta)
3 keltuaista
150g voita
suolaa
valkopippuria
sitruunanmehua
-Sulata voi kasarissa, mutta älä anna sen ruskistua. Erottele huoneenlämpöiset keltuaiset monitoimikoneen, tehosekoittimen tai sauvasekoittimen kulhoon. Sekoita keltuaiset täysteholla.
-Kuumenna voi kiehuvan kuumaksi ja kaada se koneen käydessä ohuena nauhana keltuaisten joukkoon. Jätä valkoinen sakka lisäämättä.
-Lisää paksuhkoon, sileään kastikkeeseen suola, valkopippuri ja sitruunanmehu ja käytä konetta vielä hetki. Tarjoa kastike keitettyjen parsojen kanssa.
Ihanan helppoa ja maistuvaa.
Mukavaa sunnuntaita.
***
p.s. tämän viikon kuntoilut on menneet ihan penkin alle. Ke puolitoista tuntia joogaa, ei muuta. Vetämätön olo ja flunssa yrittänyt päälle, nyt onneksi parempi jo.